Ähtävänjoki päästä päähän oli yllättävän vaihteleva melontaretki. Seitsemän voimalaitosta, kuusi jokea, viisi järveä, neljä patoa, kolme mailia merta, kaksi melojaa ja yksi kanootti. Oli hieno reissu. Jaakko & Ykä
Täällä kuvia kuvateksteineen >>>
lauantai 5. kesäkuuta 2010
Rutakkomelontaa
Kuten sovittu oli, tänään oli ohjelmassa Vähä-Räyrinki - Alajärvi osuus: pusikkoa, kaatuneita puita, alittamattomia siltoja ja parhaimmillaan kilometrikaupalla 7m/km pudotusta.
perjantai 4. kesäkuuta 2010
Botnia Canoen hyvä naapuri
BCn naapuri, superystävällinen leirintäalue tarjosi melojille kohtuuhintaisen aamiaisen ja jo vähän kaivatun saunan. Lämpoinen suihku.
torstai 3. kesäkuuta 2010
Värnumin voimala vartissa
Kolmen padon laakson viimeinen ohitus on takana. Päästään taas melomaan. Kaunista on edelleen vaikka säässä on sateen uhka.
No edes yksi
Ollaan harmiteltu voimaloiden ohitusten hankaluutta. Hattarforsin voimalaitoksella oli sähkötolpista tehdyt venepitkospuut. Halpa ja toimiva apu. Kiitokset Essekraftille.
Jaakko & ykä
Jaakko & ykä
keskiviikko 2. kesäkuuta 2010
tiistai 1. kesäkuuta 2010
Hyvin riippunutta kanoottia
Aamu alkoi Hanhikosken voimalaitoksen ohituksella. Oltiin yö koskenniskalla, kuunneltiin sähkön sirinää. Nyt illalla kannettiin tavarat ja kanootti Kattilakosken alapuolelle. Ollaan yö tässä.
Oli taas komia päivä ja vaihetelvia maisemia. Evijärvellä tuntui kuin olisi jossain ulkomailla. Esimerkiksi Pohjanmaalla. Ei olisi etukäteen uskonut.
Jaakko & ykä
Oli taas komia päivä ja vaihetelvia maisemia. Evijärvellä tuntui kuin olisi jossain ulkomailla. Esimerkiksi Pohjanmaalla. Ei olisi etukäteen uskonut.
Jaakko & ykä
Itikka pannulla
Oikeasti pannulla on sika. Ent. Itikka nyk. Atria pilkkonut possun. Nam. Kilon pala, mutta onhan meitä sentää kaksi.
Jaakko & ykä
Jaakko & ykä
Leiri löytyi Hanhikosken voimalan niskalta
kehitettiin vähän ohitusmelontaa: kun voimalaitos osui sopivasti kohdalle, jäätiin tähän leiriin. Säästettiin yksi kanootin purku ja pakkaus. Purettiin kanootti leiriin ja aamulla viedään kamat voimala alapuolelle ja lastataan kanootti siellä.
Jaakko & ykä
Jaakko & ykä
lappajärvi takana - huh
lappajärvi oli yksi reissumme portti. Huonolla tuurilla 30 kilometrinen järvi olisi voinut olla aikamoinen askare käsityönä ylittää. Nyt oli hyvä keli, sai ihastella pohjalaisia pihoja ja taloja, huolella tehtyjä ja sydämellä hoidettuja. Suomi on kaunis maa.
Jaakko & ykä
Jaakko & ykä
sunnuntai 30. toukokuuta 2010
Lappajärvi
Joessa riitti vettä rantapuskiin ja välillä tuli taivaalta lisää. Kosket vähäkivisiä. Alkuasukkaat ystävällisiä. Kiitos kaffesta Eeva ja Eero. Jaakko&ykä
lauantai 29. toukokuuta 2010
Ongelmia panovoiman kanssa & suunnitelma B
Valitan edellisten kuvien asentoja. Kommarini ei ole kanssani samaa mieltä, mikä on ylöspäin. [Korjasin kuvien asentovirheet nyt reissun jälkeen. Kommarilla voi ottaa vain vaakakuvia, jos haluaa ne näkymään blogissa oikein päin.]
Toisekseen. Kävimme tänään huolella läpi melontareissun alkuosuutta. Näimme silloilta ja jokivarresta 15 kilometrin alkuosuudesta n. 1 prosentin ja niillä osuuksilla oli hankalia paikkoja. Virta on kapeampi kuin kanoottimme on pitkä, joten jumiutuminen on enemmän kuin todennäköistä. Pikkukosket kivisiä kynnyksiä.Kun virran nopeus on vielä reilu kävelyvauhti. Päätimme jättää alkupätkän retkemme loppuun. Ei ole järkeä riskeerata kanoottia heti alkuun. Varaamme ensi lauantain tämän alkuosuuden huolelliseen laskuun kanootilla.
Tavarat on pakattu, kanoottiin on viritetty reunanarut, tsernikseen (Tsernis on retkilläni käyttämä kehitysmaa liesi Turbostove) on tehty klapuja ja ruokakaupassa on käyty. Aamulla matkaan.
Toisekseen. Kävimme tänään huolella läpi melontareissun alkuosuutta. Näimme silloilta ja jokivarresta 15 kilometrin alkuosuudesta n. 1 prosentin ja niillä osuuksilla oli hankalia paikkoja. Virta on kapeampi kuin kanoottimme on pitkä, joten jumiutuminen on enemmän kuin todennäköistä. Pikkukosket kivisiä kynnyksiä.Kun virran nopeus on vielä reilu kävelyvauhti. Päätimme jättää alkupätkän retkemme loppuun. Ei ole järkeä riskeerata kanoottia heti alkuun. Varaamme ensi lauantain tämän alkuosuuden huolelliseen laskuun kanootilla.
Tavarat on pakattu, kanoottiin on viritetty reunanarut, tsernikseen (Tsernis on retkilläni käyttämä kehitysmaa liesi Turbostove) on tehty klapuja ja ruokakaupassa on käyty. Aamulla matkaan.
perjantai 28. toukokuuta 2010
Northwind Ähtärinjärvellä
Ensikokeilu onnistui hyvin. Hieno kanootti.
Jaakko Mäkikylä
+358 50 3456 935
3.14@iki.fi
Www.meridianx.fi
Jaakko Mäkikylä
+358 50 3456 935
3.14@iki.fi
Www.meridianx.fi
Lähtö soutustadionilta
Kamaa on taas autollinen! Ähtävä here I come. Jaakko Mäkikylä
+358 50 3456 935
3.14@iki.fi
Www.meridianx.fi
+358 50 3456 935
3.14@iki.fi
Www.meridianx.fi
torstai 27. toukokuuta 2010
Lisää tiedustelua
Kävin tutkimassa Kaivosojan kokonaan ja eräitä paikkoja Levijoella, Alajärven keskustassa, Kurejoella ja Lappajärven eteläpäässä. Täällä on parhaimmat otokset reissulta:
http://picasaweb.google.fi/ykajaakkola/AhtavanKuvat?feat=directlink
Kyllä on vihreitä kuvia näin keväällä...
Välioja on aika tukossa ja kapea. Onneksi siinä on vieressä aika hyvä tie kantaa...
Kaivosojalle pitäisi varmaan ottaa moottorisaha mukaan, on siellä niin suuria tukkeja poikittain. Osan saa varmaan käsisahalla/kirveellä/käsin pois. Ellei sitten kierretä. Virtaus oli n. solmun luokkaa eli 3-4km/h. Pitkiä pätkiä kyllä on ihan vapaata virtaa.
Levijoesta kävin vain Siirilän ja Koskelan silloilla. Koskelan kohdassa oli kiva putous, siitä on videotakin.
Kurejoen Koskenniskalle osuin sattumalta samaan aikaan, kun siellä pantiin tulvaluukkuja kiinni. Alajärven korkeus on kuulemma nyt säätöarvoissaan. Operaattori sanoi, että kohta ko. koski on kuiva ellei tule kovia sateita ja luukut avataan taas. Me joudutaan varmaan melomaan voimalaitoksen yläaltaalle ja siitä kantamaan myötämäkeen laitoksen ohi, kantomatkaa tulee n. 300m. Hyvää autotietä.
http://picasaweb.google.fi/ykajaakkola/AhtavanKuvat?feat=directlink
Kyllä on vihreitä kuvia näin keväällä...
Välioja on aika tukossa ja kapea. Onneksi siinä on vieressä aika hyvä tie kantaa...
Kaivosojalle pitäisi varmaan ottaa moottorisaha mukaan, on siellä niin suuria tukkeja poikittain. Osan saa varmaan käsisahalla/kirveellä/käsin pois. Ellei sitten kierretä. Virtaus oli n. solmun luokkaa eli 3-4km/h. Pitkiä pätkiä kyllä on ihan vapaata virtaa.
Levijoesta kävin vain Siirilän ja Koskelan silloilla. Koskelan kohdassa oli kiva putous, siitä on videotakin.
Kurejoen Koskenniskalle osuin sattumalta samaan aikaan, kun siellä pantiin tulvaluukkuja kiinni. Alajärven korkeus on kuulemma nyt säätöarvoissaan. Operaattori sanoi, että kohta ko. koski on kuiva ellei tule kovia sateita ja luukut avataan taas. Me joudutaan varmaan melomaan voimalaitoksen yläaltaalle ja siitä kantamaan myötämäkeen laitoksen ohi, kantomatkaa tulee n. 300m. Hyvää autotietä.
Ehdin opettamaan Ykälle yhden tekniikan kunnolla.
Virtaavaan veteen tarvitaan itseasiassa yksi hyvä tekniikka, jolla pääsee alkuun ja pitkälle.
Taaksepänmelonta. Ykä saa katsella tämän videopätkän muutamaan kertaan ja lauantaina treenaamme sitten oikeasti.
http://www.youtube.com/watch?v=WGzUnE043iA
Sunnuntaina, kun lähdemme varsinaiselle reissulle, on alkumatka koskea ja virtaa, jossa saa meloa taaksepäin ihan tosissaan. Ellei sitten mene maitse ohitteluksi.
Pakkaan vielä mukaan koottavan kanoottini Pakboatin. Silloin voin lauantaina panna Ykän ja Raunin kaksikkoon ja voin neuvoa molempia. Samassa kanootissa istuen tekniikoiden opettaminen ja toteutuksien seuraaminen voi olla vähän hankalaa.
Torstaina haen Welholta pari melaa.
Taaksepänmelonta. Ykä saa katsella tämän videopätkän muutamaan kertaan ja lauantaina treenaamme sitten oikeasti.
http://www.youtube.com/watch?v=WGzUnE043iA
Sunnuntaina, kun lähdemme varsinaiselle reissulle, on alkumatka koskea ja virtaa, jossa saa meloa taaksepäin ihan tosissaan. Ellei sitten mene maitse ohitteluksi.
Pakkaan vielä mukaan koottavan kanoottini Pakboatin. Silloin voin lauantaina panna Ykän ja Raunin kaksikkoon ja voin neuvoa molempia. Samassa kanootissa istuen tekniikoiden opettaminen ja toteutuksien seuraaminen voi olla vähän hankalaa.
Torstaina haen Welholta pari melaa.
tiistai 25. toukokuuta 2010
maanantai 24. toukokuuta 2010
Lupa tappaa
No-niin, enää puuttuu viehe, onki, haavi ja tietysti kala. Olen huono kalamies, en kalastele reissuillani. Erämelonnan SM-skaboissa oli tehtävänä onkia. Maksimipisteet sai kuudella kalalla, ongin kolme. Ja tasavarmasti omilla taidoilla!
Tietysti iljetti panna mato koukkuun: hieno kesäpäivä, hyvä fiilis ja sitten joku tulee ja tunkee rautakangen naamaan. Yäk.
Mitä söisin, jos olisin kala. Tietysti söisin matoja, mutta ei kalat niitä oikeasti syö. Kalat syö hönniäisiä. Hönniäiset taas eivät viihdy auringossa. Ja jos kala on nälkäinen, niin ei se viitsi virrassa pinnistellä.
Tällä logiikalla menin jokea alavirtaan kunnes löysin varjoisan suvannon. Onki veteen ja a-vot puolessa tunnissa tuli kolme kalaa. Edellisestä ongitusta kalasta ehti kulua 24 vuotta. Silloin saalis oli kultamakrilli, sellainen pieni tonnikala. Mutta se on ihan toinen juttu.
Mikä olisi hyvä uistin?
Kirjoitti Jaakko
Yhteyskokeilu kannettavalla ja kännykällä
No -ainakin tämä onnistuu Helsingissä 3g-alueella.
Mulla on ikivanha thinkpad,jonka oma akku on finito, mutta mulla on aurinkokennolla ladattava ulkoinen akku, joka antaa ainakin jotain virtaa, että tämä toimii. No emme ole menossa erämaahan, vaan jokivarressa on varmaan paikkoja, joista saa virtaa.
Taisi tulla kuvakin. Rannikon melonnan eka leiri Kemin edustalla.
Kirjoitti Jaakko
sunnuntai 23. toukokuuta 2010
Vesi hupenee
Virtaamaennusteen mukaan retkemme aikana joen virtaama hiljenee keväisen vilkkaasta jopa alle 10 m3/s.
Isot järvet rauhoittavat Ähtävänjoen virtaamaa. Ilman järviä joki hulauttaisi talven lumet hetkessä mereen. Järvet pidättelevät vesiä ja siksi jokeen on kannattanut rakentaa voimalaitoksia. Ähtävänjoki on keskivirtaamaltaan isompi kuin esimerkiksi Vantaanjoki. Toisaalta Ähtävänjoen vesimäärä on kymmenesosa Kymijoen virtaamasta.
Lisää virtaamatietoja täällä.
lauantai 22. toukokuuta 2010
Ähtävänjoen profiili kertoo joen luonteen
Ähtävänjoen profiili on aika tyypillinen Pohjaanmaalla. Joki putoaa korvesta, rauhoittuu ja lähempänä rannikkoa profiili jyrkkenee uudelleen. Graafi on tavallaan peilikuvana. Joki virtaa idästä länteen, tarkemmin kaakosta luoteeseen. Kaavion vasen reuna on siis lähtöpiste ja oikea reuna meri.
Ensimmäiset 20 kilometriä ovat työläin osa matkasta. Joki putoaa 15 kilometrin matkalla 70 metriä. Yleensä olen pitänyt vauhdikkaan joen rajana kun pudotus on yli 2 m/km. Nyt se on 4,6 m/km. Koko joen keskiarvo on alle metrin kilometrillä, matkalla on useampi iso järvi.
Joki on alussa kapea, lähes puro. Joen poikki kaatunut puu ylettää tukkimaan uoman. Pahimmillaan ryteikkö on läpipääsemätön.
Alajärveltä eteenpäin on melonta huomattavasti helpompaa ja matka joutuu. Tietysti matkalla on joitain koskia, säännöstelypatoja ja voimalaitoksia, mutta niiden ohitukset ovat kohtalaisen helppoja. Varusteet kulkevat kahdella kävelyllä ja kolmannella tulee kanootti. Aikaa tällaiseen puuhaan kuluu yleensä vartista puoleen tuntiin. Suunnilleen sama aika, kuin kosken tarkastelu etukäteen.
Googlen tiekuvissa, jotka näyttävät otetun syksyllä, näkyy, että joki virtaa ainakin siltojen kohdalla, joten voisi karkeasti arvioida, että ainakin kolmanneksella matkasta virta auttaa 0,5-1 km/t. Matka-ajassa se on n. 1-2 tuntia. Sillä kompensoi 4-5 voimalaitoksen tai padon ohitusta.
Ensimmäinen 15 kilometriä vie sunnuntaipäivän. Sen jälkeen päivämatkat ovat 30-35 km, joten tsaisella nopeudella pitäisi olla perillä perjantai-iltana. Viikossa on hyvä olla yksi varapäivä, joten realistinen tavoite on olla lauantaina Pietarsaaressa ja tietysti ennenkuin pursiseuran kuppilassa (Pavis) tulee valomerkki.
Tämän kirjasi Jaakko
Ensimmäiset 20 kilometriä ovat työläin osa matkasta. Joki putoaa 15 kilometrin matkalla 70 metriä. Yleensä olen pitänyt vauhdikkaan joen rajana kun pudotus on yli 2 m/km. Nyt se on 4,6 m/km. Koko joen keskiarvo on alle metrin kilometrillä, matkalla on useampi iso järvi.
Joki on alussa kapea, lähes puro. Joen poikki kaatunut puu ylettää tukkimaan uoman. Pahimmillaan ryteikkö on läpipääsemätön.
Alajärveltä eteenpäin on melonta huomattavasti helpompaa ja matka joutuu. Tietysti matkalla on joitain koskia, säännöstelypatoja ja voimalaitoksia, mutta niiden ohitukset ovat kohtalaisen helppoja. Varusteet kulkevat kahdella kävelyllä ja kolmannella tulee kanootti. Aikaa tällaiseen puuhaan kuluu yleensä vartista puoleen tuntiin. Suunnilleen sama aika, kuin kosken tarkastelu etukäteen.
Googlen tiekuvissa, jotka näyttävät otetun syksyllä, näkyy, että joki virtaa ainakin siltojen kohdalla, joten voisi karkeasti arvioida, että ainakin kolmanneksella matkasta virta auttaa 0,5-1 km/t. Matka-ajassa se on n. 1-2 tuntia. Sillä kompensoi 4-5 voimalaitoksen tai padon ohitusta.
Ensimmäinen 15 kilometriä vie sunnuntaipäivän. Sen jälkeen päivämatkat ovat 30-35 km, joten tsaisella nopeudella pitäisi olla perillä perjantai-iltana. Viikossa on hyvä olla yksi varapäivä, joten realistinen tavoite on olla lauantaina Pietarsaaressa ja tietysti ennenkuin pursiseuran kuppilassa (Pavis) tulee valomerkki.
Tämän kirjasi Jaakko
Ähtävänjoki meloen päästä päähän
Ähtävänjoen melonnan resepti
- otetaan yksi kanootti (Bell Northwind RX)
- lisätään neljä kuivasäkkiä (Ortlieb Duffle)
- otetaan yksi retkikeitin (Turbostove)
Nyt alkaa haaveilut olla haaveiltu ja viikon päästä lähdetään melomaan.
Tekemättä:
- teltan korjaus
- kanoottiin polvipehmusteet
- kiinnitysnarujen viritys kanoottiin
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)